sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Euroviisuetkoilua Osa 2



Eurovision Song Contest 2015


Minulla meni tänä vuonna ihan älyttömän pitkään ennen kuin sain aikaa ja kiinnostusta kuunnella euroviisuja. Nyt on joka tapauksessa luvassa tämän vuoden euroviisupostaus ja euroviisuetkoilun toinen osa. (1. osa *täällä*) Niinkuin kahtena (2013 ja 2014) edellisenä vuotena esittelen henkilökohtaisen top 10:ni ja muutamia huomionarvoisia viisuja sen ulkopuolelta. Euroviisufanina olen suhteellisen tuore, mutta tykkään kappaleiden lisäksi sijoitusten arvailemisesta niin paljon, että viisujen seuraamisesta on jo muodostunut minulle jokavuotinen perinne.

I only found time to listen to this years Eurovision songs now. Well, this is my this years Eurovision Song Contest post and the second part of my Before Eurovision posts. (the first one is *here*). Like the last two years (2013 and 2014) I'm going to tell you my top 10 and some interesting songs out of it. I'm quite new to Eurovision, but I like the songs and guessing the results so much that Eurovision has already become my every year must watch.



Tänä vuonna Wienissä Itävallassa järjestettävissä Euroviisuissa on mukana 40 maata (ihanan pyöreä luku). Suomen edustuskappaleena on jo paljon maailmallakin kohua herättänyt Pertti Kurikan Nimipäivien kappale Aina mun pitää. Se rikkoo euroviisuennätyksiä olemalla sekä ensimmäinen punk -kappale euroviisuissa koskaan ja olemalla lyhyin kappale kisoissa koskaan. Kappale on todellinen mielipiteiden jakaja, mutta omasta mielestäni se ei ole mitenkään erityisen hyvä, se ei ollut lempikappaleitani UMK:ssa, enkä uskonut sen voittoon. En kuitenkaan inhoa sitä, sillä mielestäni se tuo loistavasti väriä tämän vuoden balladipainotteiseen edustajajoukkoon ja muutenkin iskee omaan musiikkimakuuni jopa paremmin kuin useimmat EDM discojytkytykset. Niinkuin aiemminkin jätin Suomen kappaleen pois omasta listauksestani, koska koen olevani liian puolueellinen sitä kohtaan.

This year in Vienna, Austria there is 40 countries participating. Finland's song is the much talked about Pertti Kurikan Nimipäivät band's song Aina mun pitää. It breaks Eurovision records by being the first punks song ever and also being the shortest song ever. It devides opinions, but I think it's not particularly could, it wasn't my favourites in New Music Competition and i didn't believe it would win. I don't hate it, because I think it brings colour and hits my personal music taste better than most of the EDM disco songs. Like years before I'm leaving Finland out of my list, because I would be biased.

Tämän vuoden muista kappaleista yllätyin vaikeudesta pistää ne järjestykseen. Tänä vuonna tuntuu olevan hirvittävän paljon hitaampia, balladeiksikin kutsuttuja kappaleita, joten lähes kaikki vähänkin menevämmät erottuvat joukosta hyvin. Mukana on paljon hyviä, tummia naisääniä ja viulua on käytetty yllättävän monessa kappaleessa. Englanti on todella vahva kieli tänä vuonna. Suomi on ensimmäisessä semifinaalissa, missä on Romanian lisäksi ainoa kappale, joka ei ole englanniksi. Ja Romaniakin ilmeisesti esittääkin viisunsa kokonaan englanniksi? (Harmi, sillä romaniankielinen versio on kauniimpi.) Toisestakin semifinaalista löytyy vain kaksi ei-englanninkielistä kappaletta: Montenegro ja Portugali. Suoraan finaalissa olevissa on tyypillisesti Ranskalla, Italialla ja Espanjalla on oman kielisensä viisu. Kokonaisuudessaan ei-englanninkielisiä kappaleita on mukana siis kuusi.

This years songs were hard to put in order. This year there is a lot of slow songs. There is a lot of good, dark -voiced women singers and violin is used in surprisingly many songs. English is really strong in languages this year. Finland is the only one with Romania in the first semi-final that sings in something else than English. Although Romania seems to have changed their language to be only English? (That would be a pity, because the Romanian version is prettier.) In the second semi-final there is only to non-English songs: Montenegro and Portugal. In the Big 5, Spain, France and Italy have a song in their own language. So in whole there are 6 songs that are not at all English.

Minun Top 10

My Top 10

10.Islanti/Iceland – Maria Olafs – Unbroken


Mikäköhän tässä aina on, että pohjoismaat nousee omilla listoilla korkealle. Onkohan kaikilla kylmässä asuvilla vaan samanlainen musiikkimaku? Joka tapauksessa Islannin viisu on todella kaunis ja mukaansatempaava. Kappaleen nimeksi kyllä sopisi myös ”One step at a time”, sillä sitä hoetaan turhankin paljon lyriikoissa.

What is it, that I always have The Nordic Countries so high on my list. Is it that we all who live in the cold share the same music taste? Well, anyway Iceland's song is really pretty and absorbing. The song could be called ”One step at a time” too, it is said a little too many times.

9.Norja/Norway - Mørland & Debrah Scarlett – A Monster Like Me


Jee, lisää pohjoismaita! Norjan viisu on tänä vuonna balladi, mutta erottuu muista kisan balladeista laulajien mahtavilla ja koukuttavilla äänillä. Varsinkin miehen ääni on omalaatuisuudellaan tämän vuoden parhaimpia lauluääniä. Myös tämän vuoden viisuille typillinen tumma naisääni löytyy. Plussaa tuo myös videon hauskuus.

Yay, More Nordic Countries! Norway's song is a ballad but differs from others with the amazing voices of the singers. Especially the guys voice is great, one of the best this year. The dark -voiced woman can be found in this one too. The video is a plus too.

8.Israel/Israel – Nadav Guedj – Golden Boy


Tämän vuoden viisujen huumorikappaleet ovat todella vähissä, sillä tämä on ainoa, jota voi sellaisena pitää. Kunnon musiikillinen sekametelisoppa, joka yhdistää balladin, EDM:n ja banghran. No, hyvä että saatiin banghraa euroviisuihin, kun Suomen Shava ei lähtenyt. Loistava biletyskappale, joka ainakin erottuu joukosta ja on toivottavasti finaalissa. Uskoisitteko, että laulaja on vasta 16v?!

This year the humour songs are non-existent. This is the only one that could be considered as one. This a musical mess that combines a ballad, EDM and banghra. Amazing to dance to, differs from the rest and hopefully will be in the finals. Could you believe that the singer is only 16-years-old?!

7.Belgia/Belgium - Loïc Nottet – Rhythm Inside


Tämä ainakin erottuu joukosta! Äänitehosteet ja soljuva lauluääni sopivat erinomaisesti yhteen. Kappaleessa on hyviä koukkuja, kuten rap-pap-pap -kohta. Tämä jää ainakin minun päähäni soimaan. Pidän kappaleesta enemmän jokaisen kuuntelukerran jälkeen.

This at least differs from the rest of the songs! Sound effects and beautiful singing voice mix up great together. There is good hooks, like the rap-pap-pap -part. This song stays in my head. I like it more after every listening.

6.Saksa/Germany – Ann Sophie – Black Smoke


Saksan euroviisukarsinnoissa oli draamaa tänä vuonna, kun karsinnan voittanut Andreas Kümmert ei halunnutkaan edustaa Saksaa, vaan luovutti paikkansa toiseksi tulleelle Ann Sophielle. Black Smoke on kuitenkin todella hyvä kappale ja tuo yhden tumman naisäänen lisää kilpailuun. Kappale on todella mukaansavetävä ja jää varmasti muidenkin mieleen. Saksa on tänä vuonna ainoa viidestä suuresta rahoittajamaasta, joka pääsi omaan top 10:ni.

Germany's ESC preliminary had drama this year when the winner didn't want to represent Germany and left his spot for Ann Sophie. Black Smoke is a very good song and brings another dark voice to this competition. It's very absorbing and stays in mind. Germany is the only out of Big 5 in my top 10 this year.

5.Viro/Estonia – Elina Born & Stig Rästa – Goodbye To Yesterday


Lisää naapurimaita listalla. Viron viisukappaleesta kuulin jo aiemmin kehuja monelta eri puolelta ja lopulta se onnistui voittaamaan minutkin puoleelleen.

More neighboring countries on my list. I heard about Estonia's song earlier already and it has gotten many praises from everywhere already and managed to win me to its side too.

4.Romania/Romania – Voltaj – De La Capat/All Over Again


Romanialla on tämän vuoden surullisin ja kaunein kappale, jossa on myös ihana sanoma. Harmi, jos he ovat tosiaan muuttaneet kappaleensa laulettavaksi kokonaan englanniksi, sillä romaniankielinen versio on todella kaunis.

Romania has the saddest and most beautiful song out of this years songs and has a lovely message too. Pity, if they are really going to sing only in English, because the Romanian version is really beautiful.

3.Slovenia/Slovenia – Maraaya – Here For You


Tämä kappale yhdistää tämän vuoden piirteet tumman naisäänen ja viulun loistavasti. Kilpailun paras naisääni ja todella tarttuva viuluriffi. Kappaleen nimeksi kyllä sopisi myös ”Down Down Low”.

This song puts greatly together the key-elements of this years Eurovision: a woman with a dark voice and a violin. The best woman voice in the competition and a really catching violin. The song could be called ”Down Down Low” too.

2.Ruotsi/Sweden – Måns Zelmerlöw – Heroes


Tämä oli lemppareitani jo Melodifestivalenissa ja ansaitsi kyllä voittonsa. Ruotsi nousi listallani lopulta yllättävän korkealle. Tykkään siitä enemmän kuin kehtaan myöntää tykkääväni. Se on tarpeeksi omalaatuinen erottumaan normaalista radiopopituksesta. Soitin tätä siskolleni ja pyysin mielipidettä. Hän oli kuullut tämän aikaisemmin radiosta ja piti todella hyvänä, eikä olisi arvannut sen olevan euroviisumusiikkia. En olisi kyllä minäkään, jos olisin aluksi muussa yhteydessä kuullut. Pakko myöntää, että kyllä Ruotsi osaa asiansa musiikin suhteen.

This was my favourites in Melodifestivalen already and deserved to win it. In the end I was surprised how high Sweden actually got on my list. I like it more than I dare to admit to like it. It is also peculiar enough to stand out from the mass music that plays on radio. I played this to my sister and asked for her opinion. She had heard it before on the radio and thought it was really good and would not have guessed it to be Eurovision music. Neither would I if I had heard it from somewhere else first. I have to admit that Sweden knows what it is doing with music.

1.Valko-Venäjä/Belarus – Uzari & Maimuna – Time


Tämän vuoden lempikappaleeni. Valko-Venäjän kappaleessa kuullaan myös viulua ja miesääni sopii kappaleeseen todella hyvin. Tämä vaan iskee omaan musiikkimakuuni kaikista parhaiten tämän vuoden kappaleista. Toivon tälle menestystä, onneksi ovat Suomen kanssa samassa semifinaalissa, niin voi äänestää!

My favourite song of this year. Belorussian song also contains violin and the male voice combines with the song so greatly. This just hits my personal music taste better than any of the other songs. I hope this will succeed and luckily it is in the same semi-final with Finland so I can vote!


Yllätyin oikeasti taas siitä, että pohjoismaat ovat näin korkeilla sijoituksilla omalla listallani. Sama juttu oli kyllä toissa vuonnakin. Tanska on ainoa kenen kappale ei tänä vuonna iske. Top kympissäni toista vuotta jatkaa Israel ja Ruotsi on jo kolmatta vuotta peräkkäin siellä. Valko-Venäjä on kovin nousija viime vuodesta, sillä viime vuoden ”Cheesecake” -kappale oli jumboni.

I really was surprised again about the fact that Nordic Countries ended up so high on my list. Denmark is the only one I don't like that much out of them. Second year in a row I have Israel in my top ten and Sweden is there for the third time in a row. Belarus is the biggest riser, because last years ”Cheesecake” was last on my list.

Sitten muita huomionarvoisia kappaleita:
(Numero kertoo monensia ovat omalla listallani)
Then some other notice worth songs:
(Number is the place on my list)

39.Kreikka/Greece – Maria Elena Kyriakou – One Last Breath



Tosiaan Kreikka on jumboni tänä vuonna, koska balladeista ei ole pulaa ja tämä on huonoin niistä. Hönkivä laulutyyli ei iske minuun. Tämä on kuultu jo miljoona kertaa aikaisemminkin.

Yeah, Greece is the last on my list this year, because there are too many ballads already and this is the worst of them. Also the singing style is hideous. We have heard this a million times before.

19.Serbia/Serbia – Bojana Stamenov – Beauty Never Lies



Kappaleessa on hieno sanoma ja se olikin aluksi listallani korkeammalla sijoituksella. Kappale ei kuitenkaan ole niin hyvä verrattuna muihin, että olisi pystynyt pitämään sijoituksensa.

The song has a great message and at first it was higher on my list. The song just is not as good compared to the rest that it would have kept its place.

17.Malta/Malta – Amber - Warrior & 12. Georgia/Georgia – Nina Sublatti – Warrior




Samannimiset kappaleet Maltalta ja Georgialta. Georgia vie näistä kahdesta voiton omalla listallani, koska on paljon mukaansatempaavampi kappale.

The same name songs from Malta and Georgia. Georgia is the better one out of these too in my opinion just because it is so much more absorbing.

15.Australia/Autralia – Guy Sebastian – Tonight Again



Tämän vuoden ehdoton yllätys osanottajamaista. Kisajärjestäjät kutsuivat Australian mukaan erityisluvalla Euroviisujen 60 -vuotis juhlavuoden kunniaksi. Australian viisukappale on erilainen viisuna, mutta normaalissa radiosoitossa tämä hukkuisi muun massamusiikin alle.

This years biggest surprise in participating countries. The organizers invited Australia to join with special permit because Eurovision celebrated it's 60 -year journey this year. Australia's song differs from usual Eurovision songs, but in normal radio it would get mashed up from all the other music.

11.Italia/Italy – Il Volo – Grande Amore


Juuri ja juuri ulkona top kympistäni olevalla Italialla on ehkä vuoden hauskin video. Italian kappale taas on niin italialainen ettei voi mennä enää italialaisemmaksi. Ensin en oikeastaan pitänyt kappaleesta hirvittävän paljoa, mutta jokaisen kuuntelukerran jälkeen se on alkanut nousta sijoituksillani ylöspäin.

Being just out of my top then Italy has this years funniest video. The song though: So Italian, it could not get much more Italian anymore. First I didn't like it that much but after every listening it has risen on my list.
Tässä oli mielipiteitäni tämän vuoden euroviisuista. Kommentoikaa ja kertokaa omia mielipiteitänne tässä alla! Näistä on aina mielenkiintoista keskustella. Muistakaa katsoa euroviisut ensi viikolla! Suomi on siis ensimmäisessä semifinaalissa, joka tulee tiistai-iltana.


Tässä oli mielipiteitäni tämän vuoden euroviisuista. Kommentoikaa ja kertokaa omia mielipiteitänne tässä alla! Näistä on aina mielenkiintoista keskustella. Muistakaa katsoa euroviisut ensi viikolla! Suomi on siis ensimmäisessä semifinaalissa, joka tulee tiistai-iltana.

Here were my opinions about Eurovision this year. Please comment and tell your own thoughts about the songs under this! These are always fun to talk about. Remember to watch Eurovision next week!


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Cosplay: Amy Pond - Doctor Who


Amy majaili pitkään cosplaylistallani, vaikka olikin lopulta suhteellisen helppo toteutettava. Valitsin cossikseni nimenomaan tämän tyylin, sillä perusteella, että se on yksinkertainen tehdä ja jaksot, joista asu on ovat yksiä lemppareistani. Tämä Amyn look on siis 5. kauden 4:stä ja 5:stä jaksosta eli ”The Time of Angels” ja ”Flesh and Stone.” Nämä kaksi ovat siis ensimmäisiä jaksoja 11. Tohtorin kausilta ja ensimmäinen kerta, kun Amy tapaa yhdet Tohtorin pahimmista vihollisista itkevät enekelipatsaat eli ”Weeping Angelsit.” Sarjaa pidemmälle seuranneet tietävät mitä Amylle lopulta tapahtuu, joten senkin perusteella jaksot ovat tärkeitä.

Amy had a place on my cosplay-to-do list a long time, although it was surpringly easy to make in the end. I chose this look to be my cosplay because it was simple and the episodes it's from are some of my favourites. This look of Amy's is from the 5th seasons episodes 4 and 5 aka. ”The Time of Angels” and ”Flesh and Stone.” These two episodes are the earlier episodes of the 11th Doctor and the first time Amy meets one of the deadliest enemies the Doctor has: ”Weeping Angels.” Those who have watched the series longer than this know what's going to happen to Amy in the end, so because of that these episodes are important too.

Mustat sukat ei näy kuvassa :(

Syy nimenomaan Amyn cossaamiseen on myös se, että Amy on yksi lempihahmoistani tv-sarjoissa koskaan. Hän omaa yhden hienommista ja koskettavismmista tarinoista, mutta säilyy silti huumorintajuisena ja persoonallisena hahmona. Amy ja Rory ovat myös yksi OTP:istani.

The reason I cosplayed as Amy is also that Amy is one of my favourite characters of all time in tv-series'. She has one of the greatest and most touching stories, but still remains to be funny and her own personality. Amy and Rory are also one of my OTP's.

Cosplayn osat olivat metsästettävissä kirppareilta. Hameen ostin jo viime syksynä, kun aloin miettimään, että tämä cossin haluan tehdä joskus. Löysin sen sattumalta ja se on kuitenkin myös sellainen, jota voin pitää arkenakin, sillä siinä on taskut <3. Peruukki oli myös ensimmäisten ostosten joukossa ja sen bongasin Facebook -kirppikseltä. Omistin jo yhden tummemman ruskean pitkän peruukin, mutta halusin punaisemman tätä cossia varten. Aikaisempi omistaja oli leikannut peruukkiin otsatukan, mikä tuotti hakaluuksia muokattaessa, mutta niistäkin pääsin yli. Oikeasti etuhiusten olisi tarkoitus mennä mustan pannan alle, mutta nyt sain muotoiluvaahto+lakka liimattua ne sivuille. Ne pysyivät yllättävän hyvin. Musta hiuspanta muuten löytyi ihan siskon kaapista.

I hunted down most parts of this cosplay from secondhand stores and fleamarkets. The skirt I bought last year already. I found it by accident and I wear it on weekdays too, because it has pockets <3. The wig was also one of my earliest bought pieces for this cosplay. I got it from a Facebook -fleamarket. The black hairband is my sisters.

Kengissä oli eniten metsästämistä. Löysin lopulta tummansiniset Converset kirpparilta, sillä uusia Converseja en viitsinyt lähteä ostamaan cossia varten. Ne ovat liian isot, mutta käyvät kyllä käyttökengiksikin, sillä en ainakaan conipäivien aikana saanut rakkoja tms. Harmaat sukkahousut löytyivät ihan Prismasta. Päätin myös lakata kynnetkin oikean sävyiseksi, joskin niistä tuli vähän liian vaaleat. Miniääniruuvimeisselini ostin Desuconista.

The shoes were the hardest to find. I didn't want to buy new Converse, but luckily I found the dark blue Converses at a felamarket. They are too big, but I can use them daily too. I also painted my nails, although the shade ended up to be a bit too light. I bought the miniature sonic screwdriver from Desucon.

Paita oli ainoa juttu, jonka ompelin cossia varten. Se oli aika yksinkertainen tehdä mallinsa takia. Sain sen tehtyä yhden pitkän illan aikana. Paidan tekovaiheista löysin jostain syystä vain yhden kuvan, noista photoshoot kuvista näkeekin sitten lopputuloksen.

The shirt was the only thing I sewed for this cosplay. It was simple to make as the design was what it was. I made it in one long night. I found only one picture of making the shirt, and the result can be seen in the photoshoot photos.

Telttapaita syntymässä/Work in progress

Halusin lavastaa metsäkohtauksen jaksosta ”Flesh and Stone”, sillä se on elävästi jäänyt mieleeni jokaisen katselukerran jälkeen ja minulla oli metsä käytettävissäni melkein takapihalla.

I wanted to set up the forest scene from ”Flesh and Stone”, because it has stayed in my mind after every time I've watched the episode and I had a forest I could use, almost in my backyard.





*Sonic screwdriver sound*




Mieleen muistuu myös jakson ”The Time of Angels” kohtaus, jossa Amyn silmästä vuotaa kiven hippuja, hänen katsottuaan enkeliä silmiin. Se on myös jäänyt mieleeni erinomaisen WTF -tunteen tuojana.

The time of Angels” also has a scene where stones come out of Amy's eyes, after she looks into the angels eyes. It has also stayed in my mind as the bringer of the ultimate WTF -feeling.



Saatanpa pitää tätä cossia tulevissakin coneissa, sillä se on yllättävän mukava, vaikka pitkä peruukki aiheuttaakin aina ”pipo päässä” fiiliksen. Seuraava coni mihin olen tulossa on muuten Desucon, mutta sitä ennen saan toivottavasti blogin päivitysrytmistä kiinni, kun suurimmat kiireetkin helpottivat jo. Sitä ennen, kommentoikaa! Kommentteja on kiva saada ihan mistä vaan ja lukea myös ja ne auttaa siihen, että jaksaa höpistä tänne bloginkin puolelle.

I might wear this cosplay to a future con too, because it is surprisingly comfortable, although a long wig always makes the ”woolly hat on” feeling. Next con I'm going to is Desucon, but before that I hope to get my blogposting rhythm back, as my biggest hurries are already over.before that, please comment! I'm always delighted to get comments about anything they're fun to read. They help me get motivation to write on the blog too. 



Popcult Helsinki 25.-26.4.2015


Popcult Helsinki oli tuossa kaksi viikkoa sitten ja löysin aikaa kirjoittaa sitä vasta nyt. Tosiaan tässä on ollut älyttömän pitkä päivitystauko, mutta pieni lepotauko kirjoittamisesta ja pakollinen tapahtumapäivitys saivat taas kirjoitushanat aukenemaan. Nyt luvassa siis tapahtuman päivitys ja seuraavassa postauksessa kuvia Amy -cossista, jota debytoin Popcultissa.

Ohjelmalehti


Popcult Helsinki oli nimensä mukaan Helsingissä Kulttuuritalolla, aivan Linnanmäen vieressä. Popcult oli kaikkeen populaarikulttuuriin keskittyvä tapahtuma, millaista oli Suomeen kyllä kaivattukin. Toivottavasti tapahtuman loppuunmyynti antoi sille pysyvän jalansijan Suomen conscenessä. Kulttuuritalo vaikutti ihan okei paikalta conille, joskin ohjelmasalit olivat turhan pieniä. Pääsali eli Aalto-sali oli kuitenkin tilava ja myyntipöydätkin mahtuivat aulaan mainiosti. Viikonlopun aikana tuntui siltä, että ohjelmaa oli enemmän kuin ehti katsoa ja joitakin minua kiinnostavia ohjelmia oli päällekkäin.

Pahviranneke ;<


Suuntasin lauantaiaamuna paikalle klo 11:sta, jolloin alkoi ohjelma ”Youtube -mitä sieltä löytyy kissavideoiden lisäksi?” Ohjelmanpitäjä Lydia Rogers oli hyvä puhuja ja Youtuben käsittely yleisimpien aiheiden kautta toimi hyvin. Silti ohjelma jäi turhan pintatasolle omasta mielestäni. Olisin toivonut lisää esimerkiksi suoria kanavasuosituksia tai vinkkejä. Loppupuolen Youtube -tapahtumasta kertominen oli mielenkiintoista kuultavaa.

Sitten oli luvassa ensimmäinen kahden kiinnostavan ohjelma välinen valinta. Päällekkäin olivat ”Ei se noin mennyt kirjassa! Mitäs sitten?” Game of Thronesin adaptaatiotutkimukseen keskittynyt luento ja ”Harry Potter not so siriusly”, joka käsitteli Harry Potter -parodioita. Lopulta päädyin valitsemaan Game of Thrones luennon, sillä uskomuksella, että olen kuitenkin nähnyt suurimman osan Harry Potter - käsitellyistä parodioista, joten siellä tulisi vähemmän uutta. En kadu valintaani, sillä Game of Thrones adaptaatiotutkimus luento oli todella mielenkiintoinen. Ohjelmanpitäjä Anna-Leena Harinen oli todella perehtynyt asiaansa ja sai adaptaatiotutkimuksesta kertomisen kuulostamaan mielenkiintoiselta. Ohjelmassa oli hyvää myös se, kuinka aktiivisesti yleisö sai kommentoida ja kertoa omia mielipiteitään. Ohjelma käsitteli paljon ajatuksia, joita minullakin on pyörinyt sarjan ympärillä. Vaikka olen todella kärkäs vertaamaan aina adaptaatiota lähdeteokseen, olen kokenut, että Game of Thronesin kohdalla tämä on vähemmän tarpeellista. GoT nimittäin toimii tv-sarjana uskomattoman hyvin itsenäisestikin. Odotan mielenkiinnolla mihin suuntaan tv-sarja liikkuu, kun se on kuitenkin koko ajan saamassa kiinni kirjoja.

Luennolla spekuloitiin myös tulevaa adaptaatiota. Mitä tapahtuu, jos tv-sarja saa kirjat kiinni?

Tämän jälkeen törmäsin Samuliin myyntipöytien luona ja hengailin sitten tässä seurueessa. Myöhemmin näin Bogeyn ja kiertelimme sitten seuran kanssa myyntipöytiä. Itse en vielä lauantaina ostanut mitään. Lähdin conipaikalta pois jo neljän aikaan, sillä minulla oli illalla baletin kevätnäytös. Miksi kaiken kivan pitää osua samalle viikonlopulle? Erityisesti harmittaa, kun en ehtinyt nähdä lauantain cosplaykilpailua.

Sunnuntaina suuntasin conipaikalle yhdeksitoista ja bussipysäkiltä oli todella mukavaa kävellä vesisateessa kulttuuritalolle. Hirivttävän kylmä ei kuitenkaan ollut, sillä pärjäsin hyvin, vaikka oli cossissa oli lyhyt hame ja ohuet sukkahousut. Päivä kuitenkin parani paljon, kun kunniavieras Jarmo Kosken Q&A -ohjelma alkoi. Koskihan on tehnyt monta sataa ääniroolia ja ollut osa minunkin lapsuuteni tv-hetkiä. Hän on antanut äänensä mm. Nalle Puhille, Alfred J. Kwakille ja teletappien Tiivi-Taaville. Minä muistan hänet erityisesti 80:ssä päivässä maailmanympäri animaatiosta, missä hän oli Phileas Foggin apulainen Passepartout. Koski on mahtava lavaesiintyjä ja vastaili avoimesti kaikkiin kysymyksiin. Kysymysten esittämistavasta pitää antaa myös plussaa. Twitterin kautta tulleita kysymyksiä pystyi valitsemaan ja karsimaan ja se oli helppo tapa lähettää niitä. Jarmo Kosken ääninäyttelijaura on niin laaja, että hänellä oli todella paljon kerrottavaa siitä. Tästä ohjelmasta mieleen jäi erityisesti improvisoitu keskustelu Nalle Puhin ja Alfred J. Kwakin välillä.


Jarmo Koski viihdytti yleisöä nousemalla välillä seisomaan ja kävelemällä ympäri lavaa.


Tämän jälkeen ehdin hetkeksi Doctor Who Finland -facebookryhmän miittiin, missä oli mukavia juttuhetkiä muiden fanien kanssa. Seuraava ohjelma mitä seurasin oli ”Otakun eksistentiaalinen kriisi.” Ohjelmasali oli aivan täynnä jo sinne saapuessani ja mietinkin kannattaisiko minun jäädä katsomaan ollenkaan, sillä näin jo *Popcult Dayssa* osittain saman ohjelman. Aihe on kuitenkin suhteellisen lähellä omia ajatuksiani, joten kuuntelin sitten ovelta ohjelmaa. Ohjelmanpitäjä Momelus on hyvä esiintyjä ja kertoi mielenkiintoisesti omien fanitustensa taustoja ja linkitti ne hyvin scenessä tapahtuneeseen muutokseen ja kahtiajakoisuuteen. Omia ajatuksiani aiheesta pystyy lukemaan *täältä*, missä käsittelen niitä jo Popcult Dayssa nähdyn ohjelman kautta.

Tämän jälkeen kiertelin myyntipöytiä ja hengailin tuttujen kanssa ja piipahdin Harry Potter -miitissä, missä oli taas mukavan samanhenkistä porukkaa. Seuraava ohjelma mitä menin katsomaan oli sunnuntain Cosplaykilpailut: yksilöesityskilpailu ja photoshoot -kilpailun tulokset. Esityskilpailussa oli vain neljä osanottajaa, joten kisa oli aika nopeasti ohi. Koko cosplayohjelmalle oli varattu pulitoista tuntia, mutta siihen meni alle tunti. Esityskisat tuntuvat kärsivän osanottajapulasta kaikissa coneissa, mikä on ihme juttu, sillä uskon ja esityksien perusteella olen myös nähnyt, että Suomesta löytyy ihan älyttömän hyviä cosplayesiintyjiä. Näin katsojankin näkökulmasta on mielenkiintoisempaa seurata esitystä, kuin lavan läpikävely kilpailuja.

Coniselfie with Samuli ja titaani XD. 

Päättäjäiset eivät jättäneet käteen oikein mitään uutta, siellä jaettiin palkintoja erilaisista kisoista ja visoista. Päättäjäisten jälkeen suuntasimme coniseuran kanssa syömään ja siitä kaikki omaa kotia kohti. Kiitoksia kaikille vanhoille ja uusille tutuille coniseurasta ja toivottavasti nähdään tulevissakin coneissa! Popcultin uudeleentulo olisi myös hauska nähdä, se kun on kuitenkin ainoa laatuaan Suomessa.

Tässä vielä ostossaldoa viikonlopulta:


Genrewearin pinssejä, siis koska pinssejä ei voi koskaan olla liikaa ja siellä oli uusia :3
Mustikkapockyt on parhaita <3


Sorry, too lazy to translate this all. I had fun two weeks ago at Popcult Helsinki, which was a con for every kind of popculture fanbase there is. We have been yearning for this kind of con in Finland a long time and this was worth the wait. There were so many programs that I wanted to see, that were on top of each other. It was heartbreaking to choose between them. I also wore my Amy cosplay the first time, but more about that in the next post.